Kymijoen läntisimmän haaran varrella sijaitseva, muutaman sadan asukkaan Strömforsin ruukkikylä julisti kesäkauden alkaneeksi 12.5.2018. Samalla juhlistettiin vuoden uusmaalaisen kylän titteliä koko aurinkoisen lauantaipäivän kestäneellä ohjelmatarjonnalla.
Strömforsin idyllinen ruukkimiljöö, jota ruotsivallan aikaiset patruunasukupolvet rakensivat, on säilynyt lähes koskemattomana osin jopa 1780-luvulta saakka.
Strömforsin ruukki on Suomessa pisimpään toiminnassa ollut rautaruukki, jonka punatiilisissä tuotantorakennuksissa toimii nykyisin muun muassa pajamuseo taontanäytöksineen ja työtiloja käsityöläisille. Ympäristöön kuuluvat myös komea kaksikerroksinen hirsilinna, Armonlinna, sekä kyläraitin punamultamaalatut mökit. Ruukkikylän erikoisuus on Suomen ainoa toiminnassa oleva vesivasara.

Historiallista miljöötä täydentää myös Ruotsinpyhtään puukirkko, jonka valkoisuutta hohtavissa sisätiloissa on nähtävillä Helene Schjerfbeckin ainoa alttaritaulu, maalaus nimeltä Ylösnousemus.
Rautarouva eräs ruukkikylän merkkihenkilöistä
Strömforsissa on riittänyt yritteliäisyyttä jo monen vuosisadan ajan. Uudenmaan ja Turun läänin maaherra Johan Creutz perusti rautaruukin 1600-luvun lopulla. Tehdas päätyi aateloidun Forsellesin suvun haltuun 1700-luvulla, jolloin paikkakunnalle perustettiin vesisaha.1800-luvulla Strömforsiin perustettiin konepaja ja valimo. Sahateollisuuteen erikoitunut tehtailija Antti Ahlströn osti ruukin 1886.
Erityisen huomattava henkilö Strömforsin historiassa on rautarouvana tunnettu Virginia af Forselles, joka peri ruukin vuonna 1790 miehensä Henrik Johan af Forsellesin yllättävän kuoleman jälkeen. Vain 31-vuotiana leskeksi jäänyt Virginia johti ruukkia menestyksellisesti 57 vuoden ajan vuoteen 1847 asti.

Virginia nosti ruukin kukoistukseen muun muun muassa tuottamalla ammattitaitoisia seppiä entisestä kotimaastaan Ruotsista Strömforsiin.
- Virginia paitsi johti ruukkitehdasta, myös kehitti kylää antaumuksella. Hänen aikaansaannostaan on muun muassa kivistä muuratun, kestävän maasillan rakentaminen, kertoo rautarouvan roolissa draamaopastuksia vetävä Marjut Ståhls.
Ahlströmin sähkömuovitehdas aloitti Strömforsissa toimintansa 1900-luvun puolivälissä. Sittemmin ranskalaisen Schneiden Electricin omistukseen siirtynyt tehdas työllisti paikallisia vuoteen 2014 asti. Tuolloin parin sadan työntekijän työpaikan lopetus oli monelle kova isku. Niin kova, että koko Strömforsin kylän uumoiltiin näivettyvän.
Uusi yrittelijäisyys viriää
Alun lamaannuksen jälkeen Strömforsin yrittäjähenki lähti nousuun kyläyhdistyksen kannustamana. Eri käsityöalojen taitajat löysivät Strömforsin toimipaikakseen, ja nyt erityisesti matkailu kukoistaa. Störmforsin uutta yrittelijäisyyttä edustavat vaikkapa karting-rata, koira-agility, joogasali, Pin-Up Garage ja Vespasafari. Matkailijoita palvelevat muun muassa kyläseppä, draamaopastukset, kahvilat ja ravintolat sekä tänä kesänä kyläemännän toimessa turisteja informoiva Päivi Storgård.
Kesäkauden kulttuurielämyksiä tarjoavat Ruukin kesäteatteri ja kolmeen eri tilaan levittäytyvä, vuotuinen taidenäyttely. Kymijoen varrella sijaitsevan Strömforsin rikas luonto kutsuu soutamaan, melomaan ja metsäretkille, ja varusteita sekä opastusta ulkoiluun ja retkeilyyn tarjoavat Outdoor Factory ja Wellsters. Uusimpana yrittäjänä entisiin tehdasrakennuksiin on ilmestynyt trendikäs sirkkakasvattamo.
- Strömforsin toimijoiden yhteistyötä leimaa voimakas kehittämisen ote. Kyläläiset ovat ottaneet omiin käsiinsä poikkeuksellisen laajan vastuun alueen palvelujen turvaamisesta, perustelee Uudenmaan liitto vuoden kylän valintaansa.
Koko kylä juhli aamusta iltaan
Toukokuinen kyläjuhla toi yhteen paikkakunnan kyläaktiivit vastaanottamaan Uudenmaan liiton tunnustusta ja 2000 euron kannustusrahaa. Perinteiseen Strömforsin alueen kansallispukuun pukeutuneen Päivi Storgårdin juontamissa juhlissa nautittiin uusmaalaisesta kulttuurista kuorolaulun, tanssiryhmien ja musiikkiesitysten kautta.

Ruukkikylän monipuolinen tarjonta näyttäytyi erilaisten puotien ja pajojen sekä paikkakunnan museon, taidenäyttelyn ja kirkon avatessa ovensa. Kyläraitin varrella pörräsivät vespat ja keppihevoset, ja eläinrakkaat saivat silitellä alpakoita, kaneja ja poneja.
Stömfors kunnostautui myös elvyttämällä vanhanajan iltamaperinnettä. Ruotsinpyhtään työväentalon iltamissa kuultiin Päivi Storgårdin esitys Suomen presidenttien puolisoista itsenäisen Suomen rakentajina sekä Pirjo Lammin tarinointia savonmurteella. Aitoa tanssilavatunnelmaa tarjosi tanssiorkesteri Kajastus solistinaan paikallinen juontaja-laulaja Marjut Ståhls.
- Kyläläisten yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki on ollut erinomaista. Meillä on erilaisia osaajia, ja jokaisen rooli on tärkeä, kiittelee kyläaktiivi ja Strömforsin entistä kunnantaloa uudistava Petra Makkonen.
Aivan uutena aloitteena toteutetut iltamat olivat tunnelmaltaan huippuluokkaa ja keräsivät mukavan määrän paritanssin taitajia. Myös kiinnostavat esitykset sekä aitosuomalainen puffetti viihdyttivät kansaa, jota toki olisi mahtunut mukaan enemmänkin. Siksi kannattaakin jo nyt painaa mieleen yhdistelmä ruukkikylän idylliä ja entisaikojen iltamien tenhoa, sillä iltamat aiotaan toteuttaa Strömforsissa uudestaan syksyllä 2018.