Miten olet mukana Helsingistä itään -toiminnassa?

 

Osuimme paikkakunnalle ihan sattumalta muutama vuosi sitten, kun alunperin ruukin johdon asuntona toiminut rakennus oli myynnissä. Olen Turusta, mutta päädyin yllätyksekseni Stömforsiin, koska kylän ympäristö ja paikka kiinnostivat.

 

Nyt pyöritämme Strömforsissa pienimuotoista kartanohotellia, Bed & Bistroa, joka toimii myös kesäravintolana. Lisäksi meillä on vaimoni kanssa koiraharrastushalli, ja olen mukana myös Outdoor Factoryssa, josta voi vuokrata kanootteja, maastopyöriä ja muita ulkoiluvälineitä.

 

Strömforsissa kaikki tapahtuu yhteistyössä muiden kylän toimijoiden kanssa. Pin-upit, sepät, retkeily, ruoka ja niin edelleen - täältä on koko paletti saatavana, ja kaikki palveluntarjoajat tukevat toisiaan.

 

Mikä on parasta Strömforsissa?

 

Täällä saa olla rauhassa hälinästä. Esimerkiksi paluu kaupunkien autojonoihin ei enää houkuta. Maalla oppii tietämään, että vähemmälläkin pärjää. Töitä saa tehdä paljon, mutta ympäristö rauhoittaa.

 

Mikä on Strömforsin piilotettu aarre?

 

Perinteinen käsityötaito elää kylässä. Sepän kädenjälki näkyy, eikä rautaesineitä tarvitse tuottaa Kiinasta. Myös luonto lumoaa. Kymijoessa on miljoona uomaa, joita voi kulkea kanootilla tai soutaen. Kukuljärvellä on upea retkeilyreitti, jonka varrella voi myös kalastaa.

 

Miten haluaisit kehittää Strömforsia?

 

Loviisan alue, johon Strömfors kuuluu, pitäisi saada tunnetummaksi, sillä liian usein matkailu Helsingistä itään päättyy Porvooseen.  Eräs tapa lisätä luontomatkailua olisi kalaportaiden rakennus. Se toisi kutukalat Kymijoeen ja houkuttaisi lisää kalastavia matkailijoita.

​

​