Miten olet mukana Helsingistä itään -toiminnassa?

 

Valmistelen ympäristötaiteen näyttelyä, josta on tulossa uudenlainen taide-elämys Lapinjärvelle: galleria, jonne teokset voivat jäädä elämään omaa elämäänsä.

 

Haluamme käyttää luonnon elementtejä ja antaa vuodenaikojen vaikuttaa teoksiin. Kansainvälisten taiteilijoiden kanssa aiomme hyödyntää ympäristötaiteessa Lapinjärven hienoja maisemia, järveä, metsää, korkeita paikkoja ja kylänraittia hirsitaloineen.

 

Mikä on parasta Lapinjärvellä?

 

Luonto ja ihmiset. Olen järvifriikki - soutelen ja ajan moottoriveneeellä, tutkin pikkusaaria, kalastan ja kävelen järven jäällä. Maaseudulla on myös helpompi tutustua uusiin ihmisiin kuin kaupungissa, täällä on vähemmän yksinäisyyttä. 

 

Täällä asuu myös aika paljon nuoria taiteilijoita. Minulle Lapinjärvi on lähempänä espanjalaisuutta kuin Helsinki.

 

Mikä on Lapinjärven piilotettu aarre?

 

Rakastan kulkea koirien kanssa metsässä. Kerran eräs metsästäjä näytti minulle kartalta kaikki alueen metsästysmajat, ja ylin yllättynyt, miten hienoja ne ovat.

 

Metsässä voin istua keskellä luontoa, kokkailla avotulella, oleskella laavulla tai paistaa lettuja lasteni kanssa isossa kodassa. Jokaisen kannattaisi löytää Lapinjärven metsästysmajat!

 

Miten haluaisit kehittää Lapinjärveä?

 

Tänne voisi houkutella lisää matkailijoita ulkomailta. Kun espanjalaiset ystäväni tulevat käymään Lapinjärvellä, he rakastuvat heti luontoon, eivätkä kaipaa kaupunkiin. Heille on elämys soutaa saarelle telttailemaan kesäyön auringossa.

 

Syksy on tietysti vaikeaa aikaa Suomessa, mutta siitäkin selviää, kun psyykkaa negatiiviset asiat pois ja tekee paljon töitä. Onneksi meillä on Koko kylän työhuone, jossa on kansainvälistä toimintaa ja taidetta. Kyläläiset ovat pitäneet kulttuuripuheenvuoroja ja esitelleet vaikkapa Skotlantia, Ranskaa, Islantia tai  Kazastania.

​

Antonio Arosan taidetta

​

​